Yksi mielenkiintoisimpia ilmiöitä suomalaisessa sielunmaisemassa on meidän perustelumme minkä tahansa teknisen härvelin hankkimiselle. Olen monta kertaa kuullut ilmalämpöpumpunkin valintaperusteeksi jonkin vertaansa vailla olevan ominaisuuden ”joo, kun siinä oli tämä upouusi mullistava hypersupermega-toiminto”. Sitten, kun olen tyhmänä kysynyt, että mitä tuo toiminto sitten konkreettisesti tekee, niin kyseessä on useimmiten jokin aihealueen perusjuttu, jolle on annettu uusi, kekseliäs nimi. Välillä käy toki myös niin, että jokin ihana teknologinen termi on jo itsessään vakuuttanut niin vahvasti, että kertoja ei edes tiedä mitä se tarkoittaa.
Tällaiset kokemusasiantuntijat edustavat yleensä suurinta osaa keskustelufoorumien näkökulmista.
Eipä siis ihme, että tavallinen ihminen tietoa hakiessaan uppoaa usein vain syvemmälle suohon.
Jos et tarvitse valintaopasta, vaan haluat vain päästä ostamaan ilmalämpöpumpun, niin tästä pääset verkkokauppaamme.
Mikä on paras ilmalämpöpumppu?
Moni taho tekee aika-ajoin testejä, joissa vertaillaan ilmalämpöpumppuja testaajan asettamien testauskriteerien mukaisesti. Eri merkkien järjestys tuloksissa vaihtuu vuosittain hieman tuotekehityksen syklien mukaan ja testauskriteereitä muuttamalla saadaan myös tulosjärjestystä muutettua, mikäli halutaan.
Joka tapauksessa erot tietyn hintaryhmän laitteilla ovat yleensä olleet hyvin pieniä.
Rallikilpailussa sekunnin kymmenesosilla on ratkaiseva ero, koska vain yksi saa kultamitalin ja muut häviävät kisan. Ilmalämpöpumpun hankinnassa kuitenkin voittaa lähes aina, eikä elämämme hankinnan jälkeen vaikkapa kymmenen vuoden päästä näytä erilaiselta sen vuoksi, että hankitussa laitteessa on ollut tehon tai hyötysuhteen osalta kymmenes- tai sadasosien eroa suuntaan tai toiseen.
Karkeasti voisi sanoa, että paras ilmalämpöpumppu on:
- Laadukkaan valmistajan laite
- Huolellisesti asennettuna
- Hankittu ajoissa
- Tilaan ja käyttötarkoitukseensa sopiva
Paras ilmalämpöpumppumerkki?
Panasonic, Mitsubishi, Daikin, Hitachi, Toshiba, Bosch, Fujitsu… Nämä ainakin minulle tulevat mieleen parhaista ilmalämöpumppumerkeistä ja varmasti minkä tahansa näistä laitteista voi hankkia ja kiittää itseään hyvästä hankinnasta.
Oleellisinta on se, että hankkii laitteen asennusliikkeeltä, joka tuntee kyseisen merkin ja asentaa sen huolellisesti.
Kullakin merkillä esiintyy silloin tällöin takuuaikana esille tulevia vikoja. Useimmiten vika on ohjainpiirikortin huonoksi jäänyt juotos tai jokin rikkoutuva anturi. Tällöin paras ilmalämpöpumppu on se, jonka takuuvian myyjä/asennusliike huolehtii nopeasti kuntoon.
Ei se, jolla takuuvikojen esiintymistiheys on 1 vika 55 pumppua kohden, kun kilpailijalla se voisi olla hieman heikompi, vaikkapa 1 takuuvika 50 pumppua kohden.
Näillä laadukkailla, tunnetuilla merkeillä takuuajan jälkeisiä merkittäviä vikoja, kuten vaikkapa kompressorin hajoamista ilmaantuu äärimmäisen harvoin ainakaan ensimmäisen kymmenen vuoden aikana, jos laite on oikein asennettu.
Sen sijaan huolimattoman asennuksen aiheuttama kosteuden jääminen kylmäaineputkistoon voi särkeä laadukkaankin lämpöpumpun ensimmäisten käyttövuosien aikana.
Eli paras ilmalämpöpumppu on se, joka on asennettu huolellisesti.
Me myymme ja asennamme tällä hetkellä Panasonic ilmalämpöpumppuja.
Teknisten ominaisuuksien puolesta valikoimissamme voisi olla mikä tahansa yllä olevan listan valmistajista, mutta Panasonicin laitteiden osalta meillä on toimittajiin hyvät suhteet. Luotamme toimitusketjuun sekä tekniseen tukeen ja takuu- ja varaosien saantiin. Lisäksi meillä on runsaasti asennus- ja käyttökokemusta juuri Panasonicin laitteista.
Koska haluamme taata toimitukset sovittuna aikana ja kohtuullisella vasteajalla, niin me pidämme pumppuja omassa varastossamme. Koska yhdellä valmistajalla on useita eri malleja, niin varastoitava laitemäärä kasvaisi kohtuuttomaksi, jos varastossa pitäisi useamman, kuin yhden, enintään kahden valmistajan laitteita.
Samoin tekevät monet muutkin alan liikkeet sillä erolla, että niissä minua ei päästettäisi lähellekään tällaisen blogin kirjoittamista, koska niissä asiakkaille halutaan kertoa edustetun laitemerkin ainutlaatuisesta superhypermegaominaisuudesta rakkaudella insinööriltä insinöörille.
Paras ilmalämpöpumppu on asennettu ilmalämpöpumppu
Huolimatta siitä, milloin saan tämän blogin julkaistua haluan mainita, että kirjoitan tätä kohtaa juuri nyt 16.11.2022 klo 15:58. Pörssisähkön tuntihinta on juuri vaihtumassa 68,189 sentistä 42,396 senttiin per kilowattitunti. Sähkö on siis juuri nyt sairaan kallista. Ulkona on vajaa kaksi astetta pakkasta.
Taloni on suorasähkölämmitteinen, jota tuetaan vuoden 2014 Panasonic HE-sarjan ilmalämpöpumpulla. Tämän syksyn olen pärjäillyt tähän asti pelkän lämpöpumpun avulla, mutta pakkasten kiristyessä ei tarvitse mennä montaa astetta alaspäin, kun puettaisiin pilkkihaalareita tai annetaan sähköpatterien mennä päälle. Onneksi on myös kolmas vaihtoehto eli toinen ilmalämpöpumppu.
Paketissa odottelee asennusta Panasonic HZ25XKE. Sen avulla saan -15°C pakkasella lisää lämpöä 4,55 kW 2,37 kertaa pienemmällä sähkömäärällä verrattuna sähköpattereihin. Kahdella ilmalämpöpumpulla tulen siis selviämään -5°C pakkasten sijaan aina tuonne -15°C pakkasille ilman, että sähköpatterit naksahtelevat päälle. Tällaisilla sähkön hinnoilla se todella tuntuu.
Mutta olen asian suhteen viime tingassa. Oma syyni oli älyttömän ärhäkkä ja pitkäkestoinen syysflunssa (oli muuten ensimmäinen neljään vuoteen), mutta moni on vastaavassa tilanteessa vertailtuaan kuukausitolkulla eri lämpöpumppuvalmistajien hiuksenhienoja eroja.
Onneksi talossani oli jo yksi ilmalämpöpumppu, koska jos ensimmäisen pumpun laittaminen olisi viivästynyt flunssan vuoksi, niin Fortum olisi tämän syksyn osalta n. 200 € rikkaampi ja minä köyhempi.
Tällä haluan sanoa, että ilmalämpöpumppu alkaa säästämään rahaa heti, kun lämmityskausi alkaa ja ainakin näillä tämän päivän sähkönhinnoilla säästö on todella merkittävä.
Siksi paras ilmalämpöpumppu on ajoissa asennettu ilmalämpöpumppu. Mikään laite ei ole niin paljoa toista (tunnetun valmistajan saman teholuokan laitetta) laadukkaampi tai ominaisuuksiltaan parempi, että se tulisi elinaikanaan kannattavammaksi asennettuna ensi keväänä verrattuna muihin malleihin asennettuna nyt.
Ilmalämpöpumpun toiminta
En mene tässä kovin syvällisesti ilmalämpöpumpun toimintaperiaatteeseen, mutta jokaisen ilmalämpöpumpun hankkijan olisi hyvä ymmärtää yksi, tai oikeastaan kaksi perusasiaa sillä kaikki muu valinnassa perustuu oikeastaan niihin:
- Lämmitystehon tarve (kW) kasvaa sitä mukaa, kun sisä- ja ulkolämpötilan ero kasvaa.
Eli pakkasen kiristyessä tarvitaan lisää lämmitystehoa. - Ilmalämpöpumpun antama lämmitysteho heikkenee sitä mukaa, kun ulkolämpötila putoaa.
Eikö ole hieman nurinkurista? Lämpöteho putoaa sitä mukaa, kun lämpötehoa tarvittaisiin enemmän?
Ilmalämpöpumppu ottaa lämpöä talteen ulkoilmasta paineen avulla. Mitä kylmempää ulkona on, niin sitä vähemmän ilmalämpöpumppu pystyy tekemään lämpöä.
Esimerkiksi 1000 W (1 kW) tehoinen sähköpatteri tuottaa lämpöä aina 1000 W.
Ilmalämpöpumpuille taas ilmoitetaan monia eri tehoja, koska teho vaihtelee, mutta ei hätää. Ilmalämpöpumppu tekee lämpöä aina paremmalla hyötysuhteella, kuin sähköpatteri.
Tarkastellaanpa Panasonicin HZ-sarjan lämpöpumpun aiemman sukupolven mallin tehotaulukkoa:
Taulukosta nähdään, että maksimiteho on 7,3 kW ja tämä on usein termi, mitä ilmalämpöpumuissa korostetaan. Tosiasiassa sillä ei kuitenkaan ole juuri merkitystä, sillä on mahdotonta kuvitella esimerkiksi omakotitalolle tuollaista lämpötehon tarvetta sellaisella ulkolämpötilalla, milloin tuo teho saataisiin revittyä pumpusta sisäilmaan.
Sen sijaan jo nimellinen lämmitysteho ja nimellinen hyötysuhde alkaa olla kiinnostavia. Tieto kertoo, että lämpöpumppu antaa 3,2 kW lämpöä ulkolämpötilan ollessa 7°C. COP kertoo, että tuolloin pumppu tekee lämpöä 5,61 kertaisella teholla verrattuna otettuun sähkötehoon.
Tuolloin pumppu tekee lämpöä siis n. 600 W sähköpatterin ottamalla teholla 3200 W sähköpatterin antaman lämpötehon verran.
Jos sähkö maksaa 20 snt/kWh, niin tunnin lämmitys 3200 W teholla maksaisi sähköpatterilla n. 0,64 € ja ilmalämpöpumpulla 0,11 €.
Harva omakotitalo tarvitsee yli 3200 W lämmitystehoa ulkolämpötilan ollessa 7°C.
Alamme päästä asian ytimeen, kun katsomme seuraavaksi taulukkoa, jossa ovat rinnakkain Panasonicin HZ ja CZ sarjojen lämpöpumput:
Pakkanen tuo erot esiin
Taulukosta nähdään, että jos ilmalämpöpumppu hankittaisiin lämmittämään taloa paikkaan, missä ulkolämpötila ei koskaan laske pakkasen puolelle olisi, ihan sama ottaa huomattavasti edullisempi C-sarjan laite, kuin kalliimpi H-sarjan laite.
Erot alkavat tulla kunnolla esiin, kun ulkona kylmenee. -15 °C pakkasessa kalliimpi malli antaa lämpöä jopa 4,55 kW verrattuna edullisimman mallin melkein puolta pienempään 2,7 kW lämmöntuottoon.
Tämä kertoo meille aika selvästi sen, että halvimpien mallien ilmalämpöpumput voivat osoittautua melkoiseksi pettymykseksi, jos sellaisella haetaan kunnon säästöä vaikkapa suorasähkölämmitteiseen omakotitaloon. Toisaalta taas lippulaivamalliin on todennäköisesti aivan turha törsätä, jos ilmalämpöpumppua ollaan hankkimassa siihen, että pidetään autotallissa 10°C ylläpitolämpötilaa.
Käydään sopivia käyttötarkoitusesimerkkejä hieman edenpänä tarkemmin läpi.
Ilmalämpöpumppujen mallit
Taulukoissakin on nyt vilahdellut tuollaisia pumppujen malleina kirjain-ja numerohirviöitä, joten tässä vaiheessa on hyvä käyttää hetki niihin.
Tosiasiassa lähes kaikki valmistajat voisivat nimetä mallinsa esim:
- Ilmalämpöpumppu kulta
- Ilmalämpöpumppu hopea
- Ilmalämpöpumppu pronssi
Melkein kaikilta valmistajilta nämä mallit löytyvät ja ne ovat vieläpä eri merkkien välillä melko lähellä toisiaan. Valmistajasta riippuen sitten voi lisäksi olla jotain välimalleja, kuten pelkästään jäähdytystä tarjoileva pumppu tai jokin ”kultaakin parempi” malli, jossa lisänä on yleensä jokin ominaisuus, jolla ehkä 1 ihminen tuhannesta tekee jotain.
Nuo kolme löytyy kuitenkin lähes kaikilta. Maailma olisi vain paljon helpompi paikka, jos yksikään insinööri ei saisi koskaan nimetä yhtään mitään.
Panasonicilla nuo mallit ovat:
Panasonicilla, kuten kaikilla tai ainakin lähes kaikilla muillakin jokaisesta mallista on saatavilla vieläpä kaksi eri kokoa. Numerot 25 ja 35 johtuvat nimellisestä jäähdytystehosta 2,5 kW tai 3,5 kW.
Koska lämpöteho ei kasva lainkaan samassa suhteessa ja ainakin kotitalouksissa on vaikea kuvitella paikkaa, jossa tuo 2,5 kW jäähdytysteho ei olisi Suomen olosuhteissa riittävä, niin en käsittele noita Panasonicin 35-sarjan pumppuja sen enempää. Lähtökohtaisesti näyttää olevan lämmitystehon ja hyötysuhteen kannalta järkevämpää hypätä ennemmin parempaan malliin, kuin valita saman mallin isompi laite.
Numeron jälkeen tuleva kirjain kertoo mallin ”sukupolven” eli esimerkiksi HZ25XKE on uudemman sukupolven laite, kuin HZ25UKE. Käytän jatkossa vain kahta ensimmäistä kirjainta, koska sukupolvet vaihtuvat suunnilleen vuosittain ja erot niiden välillä ovat hyvin pieniä.
Oikea ilmalämpöpumppu asennettuna oikeaan paikkaan
Käsitelläänpä ensin tämän hetkisiä eroja CZ (pronssi) ja NZ (hopea) sarjan pumppujen välillä.
Tämän hetken sukupolven CZ25 antaa -7°C ulkolämpötilassa 3,3 kW lämpötehon, kun vastaava lämpöteho NZ mallilla on 4 kW. Lämpötehosta näiden mallien välillä ei siis kovin isoa eroa tule.
Konkreettinen ero näiden välillä on NZ-mallin sisäänrakennettu wi-fi. Se voi olla varsin mielekäs jos esimerkiksi haluaa nostaa vaikkapa harrastetilan lämpötilaa ennen sinne menemistä tai jos haluaa tarkkailla tai ohjata lämpöpumpun toimintaa vaikkapa kesämökillä tai muissa tiloissa, joista ollaan pidempiä aikoja poissa.
Toinen merkittävä ero on NZ-sarjan huomattavasti paremmat suodattimet. Ilmalämpöpumppuhan kierrättää sisäilmaa lävitsensä, joten tehokkaat suodattimet ovat aina eduksi. Valitsisin niiden perusteella vakituisiin asuintiloihin aina vähintään NZ-mallin (hopea) ja käyttäisin CZ:aa (pronssi) esimerkiksi autotallissa, varastotiloissa silloin, kun pumpulta ei edellytetä wifi-yhteyttä.
Ilmalämpöpumppu kotiin
Asuintiloihin jää suodatitimien puolesta vaihtoehdoiksi käytännössä HZ (kulta) ja NZ (hopea).
Molemmista löytyy mm. sisäänrakennettu wifi ja hyvät suodattimet, joskin HZ-mallissa vielä pykälää paremmat, joten jos perheessä on kovasti allergiaa, niin valitsisin jo sen perusteella HZ:n.
Muuten ratkaisevat erot tulevatkin sitten lämmöntuotossa pakkasilla.
| HZ25 (kulta) | NZ25 (hopea) | |
| Lämmitysteho -7 °C | 5 kW | 4 kW |
| Lämmitysteho -15 °C | 4,78 kW | 3,4 kW |
| Lämmitysteho -20 °C | 4,2 kW | 2,8 kW |
| Lämmitysteho -25 °C | 3,6 kW | 2,2 kW |
| Hyötysuhde -7 °C | 2,44 | 2,19 |
| Hyötysuhde -15 °C | 2,37 | 2,2 |
| Hyötysuhde -25 °C | 2,19 | 1,93 |
Yllä olevasta taulukosta nähdään, että hyötysuhde-erot eivät ole kovin ratkaisevia. Karkeasti kumpikin pumppu tekee lämpöä pakkasilla suunnilleen puolta halvemmalla, kuin sähköpatterit.
Oleellinen ero on kyky antaa lämmitystehoa pakkasilla. Suurimmassa osassa omakotitaloja kyllä tarvitaan lämmitykseen kaikki mitä pumppu pystyy tuottamaan, kun mennään viidestä pakkasasteesta alas päin.
Ratkaisevaa onkin sitten se pystytäänkö juuri pumpun antama lämpö hyödyntämään rakennuksessa mm. pohjaratkaisun puolesta tai siirtyykö lämpö rakenteita pitkin. Yleensä esimerkiksi lämpö ei siirry kovin hyvin eri kerrosten välillä.
Toinen seikka on se, että millä muulla lämpöä tuotetaan eli onko kovilla pakkasilla edes tarvetta saada pumpusta paljon tehoaja?
Panasonic NZ25 on puilla lämmittäjälle hyvä kaveri
Asensimme juuri ilmalämpöpumpun omakotitaloon, jossa pääasiallinen lämmitystapa on puukattila, josta lämpö jaetaan vesikiertoista patteriverkostoa pitkin. Pääasiallinen tarve ilmalämpöpumpulle oli itseasiassa jäähdytys. Kohteeseen valittiin kuitenkin lämmitysmahdollisuudellakin varustettu lämpöpumppu, koska sitä voisi hyvin käyttää lämmitykseen lämmityskauden alku- ja loppupäässä keväällä ja syksyllä, jolloin tehoa tarvitaan verrattain vähän. Silloin pumpulla venyttää mukavasti tarvetta tihentää kattilan lämmityskertoja. Toisaalta nuo ovat juuri niitä aikoja vuodesta, jolloin pörssisähkö saattaa olla ainakin aika-ajoin niin edullista, että puita ei kannata polttaa, vaikka ne maksaisivat vain moottorisahan bensat ja tekemisen vaivan.
Toisaalta taas ilmalämpöpumpun tuottama teho kovemmilla pakkasilla ei tällaisessa kohteessa ole ratkaisevaa, koska silloin laitetaan halkoja keskuslämmityskattillaan.
Kohteeseen valittiin ilmalämpöpumpuksi NZ-sarjan (hopea) malli.
Yhtälailla NZ-malli on hyvä valinta ahkerille tulisijojen käyttäjille. Ilmalämpöpumppu parhaimmillaan levittää hyvin takan lämpöä ja etenkin jos puita joutuu ostamaan ihan rahalla, niin silloin kannattaa ottaa pörssisähkösopimus ja antaa ilmalämpöpumpun huolehtia lämmityksestä, kun sähkö on halpaa ja kalleimmilla aikajaksoilla ja kovemmilla pakkasilla sitten vain tihentää takkojen ja uunien lämmitysväliä.
NZ25 hyödyttää myös kaukolämmön tai fossiilisten lämmönlähteiden rinnalla
Myös kaukolämpöasiakkaat ja öljyllä- tai kaasulla lämmittäjät hyötyvät hyvin etenkin NZ-sarjan pumpusta yhdistettynä pörssisähkösopimukseen. Pumpulla voi hoitaa lämmitystä sähkön ollessa halpaa ja kalliilla hetkillä otetaan lämpö kokonaan pääasiallisesta lämmönlähteestä. Kaupan päälle tulee mahdollisuus viilentää kesäkeleillä.
Panasonic HZ25 on ehdoton valinta suoran sähkölämmityksen kanssa.
Silloin, kun talo lämpiää suoralla sähkölämmityksellä, kuten sähköpattereilla tai lattialämmityskaapeleilla eikä asunnossa ole varaavaa tulisijaa (tai mieluummin useampaa varaavaa tulisijaa) tai mahdollisuutta lämmittää niitä päivittäin pakkasjaksoilla, tarvitaan lämpöpumpulta kaikki mahdollinen lämmitysteho, koska jokainen tuotettu watti on vähintään puolta halvempi, kuin suoralla sähköllä tehty lämmitys.
Sähkölämmitteiseen taloon en edes harkitsi tuon takia mitään muuta, kuin HZ-sarjan (kulta) pumppua. Oikeastaan kysymys on enemmänkin siitä, että kannattaako niitä laittaa vain yksi vai kaksi. Isommissa taloissa, joissa saadaan silti hyödynnettyä hyvin pumpun lämmönantoa voisi sopiva määrä olla jopa kolme.
